Vermlannin Suomalaismetsiin
Tausta
1200-luvulta alkaen vuoteen 1809 Suomi oli osa Ruotsia, ja suomalaisetkin olivat siis Ruotsin kansalaisia.
Itäsuomalaiset ja slaavilaiset heimot olivat kehittäneet erityisen huhta-kaskeamistekniikan viljelläkseen ruista suurissa havupuumetsissä. Savolaiset omaksuivat sittemmin tämän tekniikan, ja näitä kaskiviljelijöitä kutsuttiin metsäsuomalaisiksi.
Suomen puolelta muutti 1500- ja 1600-luvulla noin 2 000-20 000 metsäsuomalaista Ruotsin ja Itä-Norjan metsäalueille. Monet heistä tulivat Pohjois-Vermlantiin.
Vajaan sadan vuoden aikana metsäsuomalaisten asutus levisi Ruotsin itärannikolta Itä-Norjaan ja tosiaan jopa "Uuteen Ruotsiin" (Nya Sverige) saakka Pohjois-Amerikan itärannikolla.
Metsäsuomalaisten kulttuurissa on kolme erityispiirrettä: kaskiviljely, rakennustapa ja kansanusko.
Asuinrakennuksena oli ns. savupirtti. Se koostui yhdestä huoneesta, jota hallitsi savupiiputon uuni ns. savu-uuni. Kun uuniin sytytettiin tuli, savu jäi huoneeseen sisälle ja antoi pitkään lämpöä. Savun määrää säädettiin katossa olevalla luukulla ja ikkunan tai räppänän kautta. Noki värjäsi seinien yläosan mustaksi, mutta savu ei silti haitannut pirtissä oleskelua. Savu-uuni oli tehokas lämmönlähde, ja sanottiinkin, että metsäsuomalaiset pysyivät ruotsalaisia terveempinä, koska savupirteissä oli hyvä sisäilma. Jos rakennuksessa oli kaksi huonetta, toisessa saattoi olla ruotsalaistyyppinen avoin tulisija ja savupiippu.
Torsby Finnkulturcentrum
Torsby Finnkulturcentrum on metsäsuomalaisen kulttuurin tiedotuskeskus ja museo. Perusnäyttelyssä "Niittaho - kukkiva kaskimaa" kävijä saa suggestiivisen elämyksen metsäsuomalaisen kulttuurin erityispiirteistä kuten savupirteistä, tuohenpunonnasta, metsästyksestä, kalastuksesta, taikuudesta, kielestä ja musiikista.
Suomalaismetsien asuttajat jättivät jälkeensä suomalaisseutuja, jossa kieli ja kulttuuri paikoitellen säilyivät hyvin pitkään. Viimeiset Vermlannin suomalaismurteen puhujat kuolivat 1960-luvulla. Samaan aikaan myös viimeiset asutut savupirtit jäivät tyhjilleen.
Skandinavian parhaimmin säilyneet suomalaistalot ja savutuvat löytyvät täältä Pohjois-Vermlannista, samoin kuin muistiin merkityt ja suullisina säilyneet tarinat, myytit, nimet ja musiikki.
